Kuulumisia, käsitöitä & patalapun ompeluohje
Moi taas!
Maaliskuun postauksissa kerroin
suurista suunnitelmistani koskien vapaita viikonloppuja. Pidin lopulta muutamia
ylimääräisiä vapaapäiviä lukuväsymyksen vuoksi, joten vapaita viikonloppuja ei ollut kovin montaa. Esineoikeuden tentti on nyt kuitenkin (ONNEKSI)
takana ja toivottavasti vieläpä läpipääsyyn riittävin pistein. Seuraavana vuorossa
on onneksi kurssi, jota olen odottanut koko vuoden: perhe- ja jäämistöoikeus. Päivät
pitenevät ja lukemista pitäisi olla hieman vähemmän, joten koitan saada viikonloppuna
ensimmäisen oikkarin päiväkirjat -postauksen kirjoitettua.
Käsitöistä iloa elämään
Tämänkertainen postaukseni liittyy
kuitenkin opiskelun vastapainona itselleni toimivaan puuhaan eli käsitöihin. Ne
ovat olleet iso osa elämääni etenkin koriksen lopettamisen jälkeen, kun aikaa
niiden tekemiselle on ollut enemmän. Kipinä käsitöihin syttyi kuitenkin jo
paljon ennen koriksen lopettamista ja muistan neuloneeni palmikkolapasia
innoissani jo ala-asteella.
Yläasteella olin
liikuntapainotteisella linjalla ja luin pitkää saksaa, joten sain kasilla valita
vain yhden valinnaisen aineen niiden lisäksi. Monet valitsivat köksän, minä tietysti
kässän. En ole edelleenkään koskaan keittänyt perunoita, en osaa tehdä ruskeaa
kastiketta ja pohdin yhä edelleen joka kerta keittiössä, onko kana varmasti
kypsää. Uskallan kuitenkin väittää, että elämä tulee opettamaan minulle tarpeen
tullen kaikkia edellä mainituista. Tai Google. Google ei kuitenkaan samalla
tavoin korvaa käsityöopettajaltani saamiani oppeja, jotka ovat vieneet
itsetekemisen saralla pitkälle. Googlettamalla löytyy tietysti käsitöihinkin
ohjeita, mutta niitä olisi huomattavasti vaikeampi seurata ilman jonkinlaista perusosaamista,
josta olen mm. käsityöopettajalleni kiitollinen.
Jos nyt kuitenkin aivan rehellisiä ollaan, niin ehkä niitä perunoitakin voisi alkaa pikkuhiljaa keittelemään. Toisin sanoen: tiedostan kyllä, että samanlaista perusosaamista keittiössä hääräämiseenkin tarvitaan. Tarkoitus ei ole siis vähätellä kenenkään toisen ruoanlaitollista osaamista, päinvastoin suhtaudun siihenkin ihaillen. Vaikka vähäiset ruoanlaittotaitoni hieman toisinaan hävettäväkin, olen silti iloinen siitä, että joskus löysin käsitöistä harrastuksen, joka tuottaa iloa yhä edelleen - enenevissä määrin vieläpä.
Patalaput Marimekon kankaista
Nyt siihen lupaamaani ompeluohjeeseen. Kaivoin ompelukoneen talviunilta, jämäkangaspalat laatikon pohjalta ja kipaisin muutamia tarpeita Eurokankaasta. Ja niin valmistui pari patalappua. Piti siinä välissäkin tietysti jotain tehdäkin. Ohjeesta tuli pitkähkö, sillä koitin selittää vaiheet siten, että jokainen varmasti ymmärtää mistä on kyse, olipa kokemusta ompelusta tai ei. Patalappu sopiikin helppoutensa vuoksi kaikentasoisille ompelijoille. Itse tein paksuhkot patalaput, jotka varmasti suojaavat kuumalta. Jos sormet kestävät, mitään estettä ei ole sille, että käyttäisi kankaiden välissä pöytähuovan ja silityslautakankaan sijaan vain esim. vanulevyä. Marimekon kankaasta tehtynä tällaisen tukevamman version hinnaksi tulee lopulta n. 5.50 €.
Ohje hyvin lämmöltä suojaavaan patalappuun:
Otin kuvia molempia patalappuja tehdessäni, joten puuvillakangas valitettavasti vaihtelee kuvasta toiseen.
Tarvikkeet:
- ompelukone
- sakset
- kangasta (mieluusti 100 % puuvillaa)
- täytettä patalapun sisään, itse käytin
verho/pöytähuopaa (myös esim. vanulevy mahdollinen)
- silityslautakangasta (suojaamaan lämmöltä, ei
välttämätön)
- silitysrauta (ei välttämätön)
Vaiheet:
1. Aloitin itse silittämällä puuvillakankaan, sillä se oli lojunut laatikon pohjalla ja valmista tuotosta on hankalahko silittää. Minulla kankaana oli muista töistä jääneitä paloja Marimekon kankaista.
2. Leikkaa puuvillakangas, pehmuste ja silityslautakangas paloiksi. Halusin reilunkokoisen patalapun, joten palojeni kooksi tuli 22 x 22 cm. Valmiin patalapun mitoiksi tuli 20 x 20 cm. Paloja tulisi siis olla yhteensä 6 kappaletta, 2 jokaista lajia. (Pehmustetta voi tietysti laittaa vain yhdenkin palan, jolloin paloja tulee 5.) Jos jätät silityslautakankaan pois ja käytät täytteenä vain esim. pelkkää vanulevyä, paloja tulee yhteensä 3 kappaletta. (Puuvillakankaat + vanulevy)
3. Leikkaa sitten pala kangasta patalapun ripustuslenkkiä varten. Itselläni palan pituus oli noin 13 cm. Leveyden voi itse valita haluamansa loppuleveyden mukaan. Palan leveyden tulee olla nelinkertainen lopputulokseen nähden. Jos siis haluat sentin levyisen lenkin, leikkaa 4 cm levyinen pala kangasta.
8. Kääntöaukon ompelu. Käännettyäsi työn, ompele kääntöaukko käsin kiinni. Kannattaa käyttää kaksinkertaista lankaa. Googlaamalla ”invisible stitch” löytyy hyviä ohjeita siistiin käsin ompeluun.
Jos joku teistä päättää alkaa patalappua ompelemaan ja tarvitsee apua, niin minulle saa ehdottomasti laittaa viestiä ja kysyä. Autan enemmän kuin mielelläni oman osaamiseni mukaan.
Seuraavaan kertaan,
Jutta 💗
Ps. Mitä mieltä te lukijat olette käsitöihin liittyvistä postauksista ja ohjeista?
Kommentit
Lähetä kommentti